sunnuntaina, toukokuuta 29, 2005


Tässä tulossa pitsineuloksinen kesähattu kolmesta eri puuvillalangasta tyttärelleni Mimosalle. Lankoja on sen verran, että ehkäpä hatun jälkeen teen vielä samaa sarjaa mekon ja sukatkin. Siinä välissä kyllä teen Luukaksellekin jotain kivaa, vaikkapa kesäsliparin kun en ole hänelle pitkään aikaan mitään neulonut.Lähden parin päivän neulontalomalle ja nettipimentoon. Sommoro!

This is going to be a summer hat for my daughter Mimosa from three different kind of cotton yarn. I have these yarns enough for skirt and socks, but first I want to knit somethin for my son, Luukas. I haven't knit anything for him for a while. I'm leaving to knitting holiday for couple of days.

lauantaina, toukokuuta 28, 2005

J, niinkuin Jyrki. J, like Jyrki

Kaverini Jyrki-parka poltti kaljun kuuppansa auringossa, joten hän pyysi minulta kesäpipoa. Tällaisen sitten tein ravunväriselle miespoloiselle.

My buddy Jyrki burned his bald head in the sun, so he asked a summer cap. That kind of cap i made for that red coloured poor man.


torstaina, toukokuuta 26, 2005

Kiitokset ystävältäni.

Ystäväni päivät täyttyvät keisarinleikkauksesta toipumisesta ja sairaalassa vauvan luona ravaamisesta, joten hän ei ole vielä ehtinyt ja jaksanut henkilökohtaisesti kiittää kaikkia, jotka hänelle ovat neuleita lähettäneet. Siksi hän pyysikin nyt välittämään vilpittomät kiitokset kaikille tähän pieneen projektiin osallistuneille.
Vauva vahvistuu ja kasvaa päivä päivältä. Kuvia on tulossa.=)

sunnuntaina, toukokuuta 22, 2005

6 vuotta yhtäjalkaa kulkemista takana.


Meillä on tänään Jääkarhun kanssa hääpäivä. Tein hääpäivälahjaksi rakkaalle aviomiehelleni nämä helmet, jotka sointuvat uusiin laseihin. Näitä on tarkoitus pitää mustan kauluspaidan kanssa kun kravattia ei tarvita. Tuo keskellä oleva pötkäle on avaimenperä.=)


Lauran lähettämä hauska rullautuvareunainen pipo.


Kirsti lahjoitti keskosneulekeräykseeni tällaisen ihastuttavan myssyn. Elisabeth-nukke toimii tässä kuvassa sen mallina. Lanka on 75% merinovillaa ja 25% alpakkaa. Luksusmyssy pienelle pojalle!

perjantaina, toukokuuta 20, 2005

karjalaishuumoripläjäys:

Mikä se on ku neuloo ja neuloo, muttei virka mittää?
No tietysti NINNI!!!

Mä haluaisin oppia virkkaamaan, mutta pitäisi löytyä todella kärsivällinen ja taitava opettaja tällaiselle luupäälle.

tiistaina, toukokuuta 17, 2005

Tänään posti toi lisää keskosneuleita ystävällisiltä lahjoittajilta:


Kati on tehnyt tämän komean ja miehekkään keskossetin On Linen Supersockesta.


Anu Kangasalalta lähetti tämän pirtsakan tuntosarvipipon.

maanantaina, toukokuuta 16, 2005

Terveisiä ystävältäni!

Ystäväni halusi lähettää lämpimät kiitokset kaikille keskosneuleita lähettäneille. Sanoi, kruunasivat nämä mukavat ja tarpeelliset yllätykset hänen kotiinpaluunsa.

Vauva on ihana! Pikkuinen ja niin hellyyttävä kun jalkaterät ja käsivarret ovat täysiaikaisen kokoisen vauvan ja muu kroppa on ihan pikkuruinen. Vauva on virkeä ja on jo katsellut tarkkaan ympärilleen. Saan ehkäpä vauvasta pian kuvankin tänne.=)

Keskosvaatekeräyksen tulosta:


Riikka teki tämän hauskan pipon Novitan Woolista, siitä kunnon Merino-Woolista, ei siitä nykyisestä kurjasta villa-Woolista. Reunus ja tupsut Palmaa.


Distant Knitter osallistui keräykseen neulomalla nämä söpöt tossut ja pipon. Lankana Anti-Ticle.


Keskoshousujen kaveriksi tein tämän palmikkotakin. Lanka on samaista raakasilkkiä, josta housutkin ja takakappale sekä joustimet pehmoista puuvillaa. Napit tein itse Cernit-massasta.

Vilmukalla on blogissaan kuva ylellisen pehmoisesta ja suloisesta pienestä neuletakista, jolla hän projektiin osallistui.

Viken blogista puolestaan löytyy tälle pienelle poikavauvalla tehdyt pienet töppöset ja pipo.

Sydämelliset kiitokset kaikille osallistujille. Vielä on lisääkin tulossa ja laittelen sitten kuvia ennenkuin vien neulomukset vauvan äidille.

Vauvan äiti pääsi muuten tänään jo kotiin sairaalasta ja käyvät nyt sitten päivittäin hoitamassa pikkuista lastenklinikalla. Pikkuinen ei ole enää teho-osastolla ja on jo juonut pullosta maitoa äidin sylissä.
Kohta lähden viemään neulomuksia äidille.=)

perjantaina, toukokuuta 13, 2005

Ihania uutisia!

Ystäväni sai yöllä keisarinleikkauksella pienen pojan, 1kg 700g. Molemmat voivat hyvin ja poika on vielä lastenklinikalla tarkkailussa löhöillen lämpöpatjalla. Näyttäisi siltä, että edes mitään kitalakihalkiota ei ole, vain pieni huulihalkio. Toisessa ranteessa voi olla jotain vikaa kun näyttää olevan vähän koukussa, mutta kaikki sormet ja varpaat ovat tallella ja liikkuvat. Poika on pirteä ja oli heti parkaissut kunnolla. Keisarinleikkaukseen päädyttiin kun supistusten aikana vauvan sydänäänet heikkenivät.Jos joku haluaa lahjoittaa pieniä vaatteita. Minä toimitan ne perille, ihan vain ilahduttaakseni ystäviäni. Jee, olen aivan eufoorinen!

Te kultaiset ihanat ihmiset, jotka olette halunneet osallistua neulomalla keskostenvaatteita. Hellästi teitä nyt hoputtelen. Palan halusta viedä äidille yllätyksen!

maanantaina, toukokuuta 09, 2005

Laihdutusrpjektista!

Riikka on ystävällisesti tehnyt kaikille laihdutushalukkaille oman blogin, joka löytyy osoitteesta:
http://laihdutusprojekti.blogspot.com

Jos haluatte mukaan projektiin, tarvitsee Riikka osallistujan sähköpostiosoitteen, jotta hän voi lähettää kutsun liittyä mukaan.
Osallistujan tulee lähettää Riikalle sähköpostiosoitteensa osoitteeseen riikka80@luukku.com .

Etsitään myös vapaaehtoista, joka olisi halukas tekemään projektillemme oman "napin". Lähestykää riikkaa tässäkin asiassa, jos joku kiinnostuu nappia taiteilemaan.=)

lauantaina, toukokuuta 07, 2005

Pienen pienelle pojalle, joka ei ole vielä syntynytkään, pienen pienet housut raakasilkistä

Muotoilua.. Pitää olla tilaa vaipalle!

torstaina, toukokuuta 05, 2005

Neulotuttais..

Mä haluun jo postata tänne kuvia! Kohta varmaan epäilette, että mä oon saamaton nahjus enkä oikeasti enää neulo mitään! ;D

No, tässä on ollu niin monta salaista proggista, että ei oo voinu paljoa postailla. Kun saan tuon viimeisen salaoperaation päätökseen, alan neuloa keskosen vaatteita, jotka toivon mukaan valmistuvat nopeasti ja saan niistä kuvia tänne.

Laihiksesta:

Nyt olisi suunnitelmissa aloittaa Neulojien Laihdutusoperaatio 2005-projekti kesäkuun alusta. Ideana olisi, että jokaista laihdutettua läskikiloa kohden saisi ostaa vain 200g lankaa. Jos ei laihdu tai lihoaa, ei saa ostaa yhtään lankaa! Projekti kestäisi joulukuun alkuun asti. Löytyisikö vapaaehtoista perustamaan NL-projektia varten oman blogin? Musta tuntuu ettei mun taidot ja rahkeet oikein riitä siihen.

keskiviikkona, toukokuuta 04, 2005

NY-projektin osallistujan, Hannan esittely Neulovasta Ystävästään:

Neulova ystäväni on Sirpa Espoosta, paremmin tiedätte hänet varmasti nimellä Sippe. Kotisivutkin löytyvät osoitteesta http://sippe.vuodatus.net/.

Juttumme lähti liikkeelle hieman myöhässä sattumien takia mutta nopeasti pääsimme juttuun. Sirpa on viiden lapsen äiti ja työskentelee lähihoitajana. Iloisesti huomasimme että molemmat olimme lähihoitajia:) Ei olisi pareja voinut paremmin valita.

Aktiivinen neulonta on jatkunut noin pari vuotta ja sitä ennen vaihtelevalla menestyksellä.Neulominen on se juttu mitä tulee tehtyä enemmän ja vähemmän, mutta yleensä enemmän:) Virkkaaminenkin luonnistuu vaikka Sirpa ei itseään siinä kovin hakana pidä. Lapsiperheessä lapasien ja sukkien käyttö on kovaa joten niitä on tullut tehtyä vähän enemmänkin. Lempilankoihin kuuluvat samos ja 7 veljestä mutta kaikkea muutakin Sirpa kokeilee innolla. Lempivärejä ovat vihreä, sininen ja liila.

Sirpan töiden lomassa mailien vaihto onnistui päivittäin ja vaikkakin juttutuokiomme olivat lyhyitä, oli asiaa sitäkin enemmän onnistuttu niihin laittamaan. Ja vaikka ikäeromme olikin aika iso, juttu luisti:) Suklaahimo oli yhteistä:)Postipaketit matkasivat jatkuvasti melkein toiselle puolelle Suomea ja tuntui, että postintyöntekijät tulivat tutuiksi näiden viikkojen aikana..:) Aina hakemassa tai tuomassa jotain.

Ihania lahjojakin sain ja ensimmäisestä paketista paljastui 3 samos kerää (sitä ihanaa keltaista, jota olin pitkään himoinnut ostavani mutta en ollut saanut aikaseksi), kerä butterflytä, puikkomittarin (joka sekin tuli tarpeeseen), palmikkopuikkoja ja apupuikon (vai miksi sitä nyt sanotaan..). Kerät eivät ole vielä puhutelleet mutta tässä kesän aikana vielä luultavasti haluavat muodostua joksikin:)

Toinen lahja olikin makeaa täynnä ja suurinta herkkuani: suklaata!:) Kuvasta puuttuukin yksi patukka joka löysi tiensä suuhuni ennen kuvan ottamista. Marimekko..yksi heikkouteni vaikkakin kallis. Ja opiskelujen lomaan kirjanen ajattele myönteisesti.

Kolmantena muttei vähäisimpänä itse tehty lahja. Sain butterflystä tehdyn huivin näin kevätsäille. Aivan mahtava:) Siskonikin tykkäsi ja oikeastaan koekäytti sen vappuna kun en kerinnyt väliin estämään lainausta. Huivi on neulottu ristiin ja se on hyvin kevyt vaikka saattaa näyttää hieman raskaammalta. Huivi on ollut jo itsellänikin melkein joka päivä käytössä ja hyvä on:) Sormet tuppaavat jäämään lankaan kiinni mutta se ei vauhtia hidasta

.Kerta kaikkiaan oli mahtava projekti ja toivottavasti samanlaisia järjestettäisiin toistekin.Hyvä mieli jäi ja mukava maili kaveri:)



tiistaina, toukokuuta 03, 2005

Kolme asiaa:

1: Pakko se on uskoa, vaikka outoa tää on. Ensin vain kuvittelin, sitten huomasin, että totta tosiaan, mulla rupee vihloon hampaita, tuleen metallin makua suuhun ja oksettamaan jos neulon metallisilla pyöröpuikoilla. En vielä tiedä tuleeko sama efekti sukkapuikoistakin, mutta ainakin metallisista pyöröpuikoista. Liittyisköhän jotenkin magneettikenttiin tai suussa olevaan metalliin?(amalgaami + metallinen tuki yläetuhampaiden takana) Kamalaa, mä joudun varmaan ostamaan bambupuikkoja, voi hirveää.;D

2: Tein tänään 80 kpl ilmoituksia KIP-päivästä, eli maailmanlaajuisesta julkineulomispäivästä.(KIP= knit in public) Eli tarkoituksena on tuoda neulonnan iloa ihmisille neulomalla julkisesti. Mä koitan saada mahdollisimman paljon jengiä neuloon tuona kyseisenä päivänä täällä Järvenpäässä kävelykadulla klo 12-15. Vein nuo ilmoitukset jaettavaksi paikalliseen lankakauppaan. Ajattelin myös ilmoitella paikallisissa lehdissä. Taas yksi projekti, josta olen lapsellisen innostunut.=)

3: Mietin jo uutta projektia Neulova Ystävä projektin jälkeen. Siihen eivät ikävä kyllä voisi ilmoittautua kaikki, sillä projekti olisi niille, jotka haluavat laihtua. Ideana olisi, että jokaista menetettyä kiloa kohden saa ostaa 100g lankaa, ei yhtään sen enenpää. Jos ei laihdu tai lihoaa, ei saa ostaa yhtään lankaa! Kiinnostaisko jotakuta? Alkupainoa ei tarvitsisi ilmoittaa, mutta kerran viikossa kyselisin täällä blogissani tuloksia kiloissa.=) Tulis meinaan aika hyvin himoneulojalle ja lankojen hamstraajalle motivaatiota.;) Projekti kestäisi niinkin kauan kuin puoli vuotta, tosin ne, jotka pääsevät henkilökohtaiseen tavoitteeseensa aikaisemmin, voisivat lopettaa kun siltä tuntuu. Alkupainon sijasta voisi siis kertoa kuinka paljon olisi tavoitteena tiputtaa painoa.

sunnuntaina, toukokuuta 01, 2005

Kristel esittelee Neulovan Ystävänsä:

Neulova ystäväni oli Hanna Luoto Oulun seudulta. Hänellä on blogikin, jossa hän esittelee neuleitaan ja välillä löytyy juttua myös lapsista, puutarhasta, lomailusta jne. Blogi löytyy osoitteesta http://hannanblogi.blogspot.com/. Hanna on tätä samaa kolmenkympin kieppeillä olevaa ikäluokkaa mitä moni neulebloggaaja, hän on syntynyt vuonna 1973. Itseasiassa Hanna sattui viettämään synttäreitään tässä Neulova ystävä -projektin aikaan. :) Erillistä lahjaa en silloin lähettänyt, mutta onnittelumailin sentään. Muutenkin Neulovan ystävän aikaan Hannalle sattui kaikkea mukavaa. Maaliskuun loppupuolella Hannan sisko nimittäin sai vauvan, ja sitten huhtikuulla Hannan perhe matkusti äkkilähdöllä aurinkolomalle Turkkiin. (Hannan perheeseen kuuluu mies, kaksi leikki-ikäistä tyttöä ja poikavauva. Leevi-poika on melkein saman ikäinen kuin oma Neani, eli siinä 8-9 kuukautta.) Suurin uutinen projektin aikana oli se, että Hanna sai uuden työpaikan. Uudet työt alkavat vapun jälkeen. Mailailimme pitkiä viestejä aina parin päivän välein, paitsi tietysti silloin kun Hanna oli Turkissa, ja juttua riitti sekä neulomisesta että kaikenlaisesta muustakin.Hanna kertoi, että hänellä on neulomisharrastus ollut kausittaista, mutta nyt blogimaailman avauduttua on taas innostusta riittänyt. Huomasimme, että meillä on toisaalta samoja ja toisaalta erilaisia neulekokemuksia. Molemmat pidämme luonnonmateriaaleista ja murretuista luonnonsävyistä. Minulla on enemmän kokemusta erilaisista pitsi- ja pintaneuleista, kun taas Hanna on neulonut paljon huovutettavia juttuja kuten hahtuvahousuja ja erilaisia myssyjä.Lopuksi vielä tietysti ne kaikkia kiinnostavat jutut, eli Neulovan ystävän lahjat! :)
Ensimmäisestä paketista paljastui kokonaista kuusi kerää Crazy cotton -puuvillalankaa. Lanka on liukuvärjätty erilaisissa pastellisävyissä, ja mukana olleessa kirjeessä pohdiskeltiin josko tästä tulisi Nealle jotain kesäksi. Saa nähdä... Mekosta oli puhe, mutta Nea tarvitsisi myös jonkun kevyen kesämyssyn. :)
Toinen paketti viipyi matkalla viikon verran, ja pelkäsin jo postin hukanneen sen. Viikonlopun jälkeen onneksi pieni paketti kolahti postiluukusta, ja paketista paljastui nätti vaaleanvihreä kukanmuotoinen kynttilänjalka tuikkukynttilöille, sekä neljä erilaista tuoksukynttilää. Meillä poltetaan paljon kynttilöitä, joten lahja oli tosi osuva!
Kolmas paketti oli tullut sillä välin kun olin vierailulla anoppilassa pohjanmaalla. Paketista paljastui aivan ihana myssy! Näitä Hanna siis on neulonut enemmänkin, lankoina kuulemma useimiten Fritidsgarnia tai hahtuvaa, ja sitten kevyt huovutus. Minun myssyni on viininpuna-violetti ja siinä on hauskoja mustia huopatupsuja. Kanssa-asujat pitävät minua vähän hupsuna, kun tässä kotona tietokoneella istuessani aina välillä vetäisen myssyn päähäni kun se vaan on niin hauskan näköinen. :DKaikenkaikkiaan meillä oli Hannan kanssa tosi mukavaa, ja varmaan mailaillaan jatkossakin. :) Paljon kiitoksia Ninnille projektin järjestämisestä!

Meemausta:

Lepa Ainaoikein-blogista teki mulle mielenkiintoisia kysymyksiä. Tässä ne, ja vastaukset:

1) Alkuun helppo: mikä on suosikki puikkokoko?

Tykkään tehdä kutosen puikoilla. Olen vähän hätäinen tyyppi, joten on kivaa kun neulepintaa syntyy nopeasti, mutta puikot eivät kuitenkaan ole mitkään mielettömät halot, vaikkakin on tullut myös harrastettua seiskan ja kasin puikkoja. Aaah! Puikot on ihania. Ne vaan on. Niillä voi neuloa!!!

2) Neulomisen lisäksi olet innostunut myös muovailemaan koruja mikä-se-nyt-olikaan-massasta. Neuleisiin ne voi helposti yhdistää nappeina. Jos vaikeutetaan hieman 'tehtävää' ja aloitetaan jatkokehitys; kiinnittämisen lisäksi, voisiko massasta tehdyillä objekteilla olla muuta tehtävää/muita tehtäviä neuleissa? (paidoissa, neulehameissa, hatuissa, laukuissa jne)

Mielenkiintoista, sillä olen jo aloittanut neuleiden koristelun cernit-massasta tehdyillä helmillä. Jos neuleessa on jokin nyöri tai nauha, sen voi somistaa helmillä. Värimahdollisuuksiahan on rajattomasti, koska massoja voi sekoitella keskenään ja niitä on monia eri laatuisia, kuten helmiäis- ja maavärejä, jopa pimeässä hohtavaa ja neonvärejä. Neuleesta saa helmillä myös somistettua vähän "hippimäisen". Mieleen tulee esimerkiksi kesätoppi, jonka helmassa olisi ketjusilmukoilla tehtyjä "hapsuja", joiden päissä olisi helmiä. Helmiä voi käyttää myös neuleessa osana kirjontaa, esimerkiksi kukkakuvioissa kukkien heteinä. Massasta voisi myös muotoilla neulottujen ja kenties huovutettujen laukkujen kahvoja. Massoista voisi kehitellä erilaisia kiinnitysmekanismeja, solkia ja koristeita.

3) Mikä neuleprojekti houkuttelee, mutta et ole vielä rohjennut tarttua siihen? (vaikea tekniikka, suuri koko, uusi aluevaltaus neuleissa tms.)

Olen ollut melko uhkarohkea ja lähtenyt suinpäinkin kokeilemaan uusiakin juttuja ja olen viime kesän jälkeen neulomisvimman alettua opetellut monia ensin vaikeahkoina pitämiäni tekniikoita. Ehkäpä pitäisi rohjeta aloittaa jokin suurempi työ, kuten aikuisen neule, kenties jopa niinkin pienillä kuin nelosen puikoilla ja olla jopa niin "kova jätkä", että saisi aikaiseksi hihatkin!

4) Neulominen, niin mukavaa kuin onkin, rasittaa hartiaseutua, ranteita ja joskus silmiäkin. Mikä on/olisi mielestäsi hyvä vastaharrastus puikottelulle?

Ehdottomasti kuntosaliharjoittelu! Siitä mä tykkään tosi paljon ja moderneilla hyvinvarustetuilla kuntosaleilla voi perusteellisesti ja tarkasti huoltaa kehoaan. pitää vain muistaa hyvä venyttely ennen ja jälkeen treenien. Pari tuntia treenien jälkeen kannattaa venytellä rauhassa ja kunnolla. En ole itse kokeillut syvävenytysharjoituksia, Pilatesta yms. , mutta senkaltaiset kiinnostaisivat tosi paljon. Sitten kun jo on saanut itsensä kunnolla jumiin, voin suositella perinteisen hieronnan lisäksi osteopaatilla tai kiropraktikolla käyntiä. Minua nuo hoitomuodot ovat auttaneet suuresti, tehokkaasti ja nopeasti. Ollappa vain aikaa liikuntaharrastuksille ja rahaa hierontaan yms...

5) Annetaan lopuksi ajatuksen lentää vapaasti ja luovasti; Jos esittäisit jonkun tunteen (ilo, suru, onnellisuus, yllättynyt, ahdistunut, turvallinen jne.jne) neulottuna, niin mikä, minkä kokoinen (tässä kohtaa luova hulluus irti) ja värinen (ja tässä kanssa) se olisi?

Ihan ensimmäisenä tulee mieleen sellainen tunne kuin hellyys. Hellyys pientä suloista vauvaa kohtaan. Nämä tunteet kun sattuneista syistä ovat olleet paljon mielessä viimeaikoina sekä omia lapsia kohtaan, että ystävän masuvauvaa kohtaan. Haluaisin tehdä pienen hellyydentyön tuolle pikkuiselle pojalle. Jemmassa on pari kerää Ruskovillan silkkilankaa, josta haluaisin tehdä pienen paidan ja housut. Palmikkokuvioiset, pehmoiset, pikkuruiset. No joo, tällaista pehmoa tuli mieleen, vaikkakin toisenlaisessa mielentilassa voisi syntyä jotain hyvinkin räväkkää, esimerkiksi jokin riehakas epäsymmetrinen tunika, jossa olisi pitsikuviota ja jotain riehakkaan väristä pätkävärjättyä lankaa: oranssia, keltaista, punaista. Tunikassa olisi epäsymmetrinen kellohelma ja trumpettihihat. Iso huppu. Niinpä taas... ihan kuin mä semmoisen osaisin neuloa, mutta osaisin ainakin kuvitella...