lauantaina, syyskuuta 09, 2006

sarjassamme nälkätaiteilijan paljastuksia

Rakkain lapseni neulesuunnittelun saralla on tällä hetkellä neulemallikirja, jota olen tekemässä. Alku on ollut osin todella raadollinen ja kivinen. Moneen kertaan on tullut seinä vastaan. Olen saanut kustantajan kiinnostumaan. Tiedossa on loistavan lahjakas graafinen suunnittelija, jota esittää projektiin mukaan kustantajalle. Samoin kääntäjä on tiedossa, sillä Suomen markkinat ovat niin pienet, että tahdon viedä kirjan ulkomaille.

On ollut lannistajia, jotka ovat tehneet parhaansa "saattaakseen minut maanpinnalle" "Eihän sulla ole edes alan koulutusta. mikä luulet olevasi?" "Harvat tuossa onnistuvat, miksi sinäkään onnistuisit"

Haluan, että kirja onnistuu. Tiedän, että minulla on paljon tarjottavaa suunnittelijana. Uusia ajattelumalleja ja myönteisiä, vahvoja tunnetiloja, joita suunnittelemani neulemallit ilmentävät. Olen käytettävissänne, neulojat.

Niin monet kerrat vaan tekee mieli heittää hanskat tiskiin. Vaan kun sitten katse suuntautuu noihin jo valmiisin neuleisiin ja siihen työhön, jota olen jo tehnyt muodostaakseni oikeat kontaktit. Olen niin alussa, mutta kuitenkin jo niin pitkällä etten halua perääntyä. Visio on selvä: Iloisia neuleita, Suomen luontoa, raikkaita persoonallisia malleja. Tuore ja konstailematon tapa suunnitella. Riippumatta siitä tuottaako kirja taloudellisesti haluan sen tehdä. Siihen on minulla sisäinen pakko. Sisälleni jäisi tyhjä tila ja hämmennys, jos hylkäisin visioni. Suunnittelemilleni neuleille löytyy markkinat ja olen juuri oivaltanut hirveillä harppauksilla monia asioita. Olen kehittynyt nopeasti. Melkein päätä huimaa, mutta pidän silti jalat maassa ja mielen tyynenä. En ainoastaan piirrä, vaan myös neulon osan neuleista itse. Pitää säilyttää kosketus myös itse fyysiseen työhön.

Haluan arvostaa ihmistä, joka neuleet kanssani neuloo, kirjoittaa ohjeet ja sarjoittaa. Hänen nimensä tulee kirjan kanteen minun nimeni ohelle. En ole etsinyt neulojaa, joka neulee neuleet kirjaani, vaan olen etsinyt neulojaa, joka neuloo neuleet "meidän kirjaamme". Yhdessä sitten joko kaadumme tai nousemme. Riskit ovat yhteiset ja niin ovat palkkiotkin.

Sain ensin kylmää vettä niskaan oikein kunnolla enkä ole siitä vieläkään toipunut, herkkä ihminen kun olen, mutta nyt on aika taas katsoa eteenpäin ja iskeä aivot ja kädet kunnolla työhön. Lopulta löysin sen viimeisen linkin projektiin. Löysin neulojan, joka on sydämellään ja 100% sitoutunut työhön. Eniten merkitystä on asenteella, vaikka taidotkin ovat tärkeät. Itse olen opetellut ohjeiden kirjoituksen ja kokojen sarjoituksen itse ilman kouluja huonolla matematiikan taidollani, mutta minulta menisi hirveän paljon aikaa ja henkistä energiaa jos tekisin kaiken itse. Siksi etsin itselleni kumppanin, jonka kanssa teemme tämän kirjan.

Toivon myös blogien lukijoiden kannustusta, sillä niitä tarvitaan! Vielä on pitkä tie edessä, mutta sitten juhlimme kaikki yhdessä kun kirja on markkinoilla ja sitten juhlimme vielä lisää joka kerta kun se leviää johonkin uuteen maahan!=)

Ehkäpä jo vuode kuluttua voi huokaista, että kyllä se kaikista vaikeuksista huolimatta kannatti.

7 Comments:

Anonymous catarina said...

Upeaa luettavaa, kyllä sinä olet innostuksessasi innostava ja se kantaa.Unelmilla on taipumus toteutua ja sinä toteutat unelmasi.

10:34 ip.  
Anonymous Sirpa said...

Ihan jännityksellä odotan kirjaa!!
Noin selkeät visiot on hyvä toteuttaa. Onnea matkaan!

7:19 ap.  
Blogger TiinaV said...

"Ainoastaan sydämellään näkee hyvin. Tärkeimpiä asioita ei näe silmillä."
-kettu-

Ihailen rohkeuttasi, Ninni! Onnea kirjan "synnytykseen"!

8:23 ap.  
Anonymous tinna said...

Vau, tosi ihanaa että joku on rohkea ja toteuttaa unelmiaan. Mä unelmoin omasta vaatekaupasta, toivottavasti se unelma joskus toteutuu.. Todella paljon onnea ja menestystä sulle, kyllä pärjäät kun pysyt lujana ja mietit sitä hetkeä kun se valmis kirja on sun käsissäs!

1:44 ip.  
Blogger Soile said...

Ninni, anna kateellisten ratkuttaa ja tee niinkuin oma sydämesi sanoo. Kaikki me saamme tehdä asioita vaikkei meitä olisikaaan "koulutettu" niihin. Hyvä että olet löytänyt kumppanit kirjasi tekoon. Odotetaan mielenkiinnolla!

3:14 ip.  
Blogger AnneV said...

Ninni, muistatko mitä sanoin sulle vuosi sitten? Nii-in, siitä on vasta vuosi kun tavattiin Helsingin messuilla. Elämä kantaa, mutta kenenkään elämä ei ole pelkkää menestymistä ja kulkua voitosta voittoon. Vuosi on todella lyhyt aika ihmisen elämässä, ja mitä kaikkea oletkaan sinä aikana saanut tehtyä - istu vaikka joskus rauhassa teekupin kanssa lukemaan blogiasi muutama kuukausi taaksepäin ja hämmästy; tuskin edes muistat kaikkia tapahtumia, sattumuksia ja kohtaamisia juuri oikeiden ihmisten kanssa. Jos välillä tulee vastoinkäymisiä, ne usein muuttuvat melkein siunaukseksi jälkikäteen: se tapahtuu, mikä on tarkoitettukin tapahtuvaksi, ja jos jokin este on ylitsepääsemätön, kiertotietä etsimällä voi taas löytyä tilalle vaikka mitä muuta, usein paljon parempaa.

(Toivoisin, että voisin tarjota ihan konkreettista apua projekteissasi, mutta työnantaja asettaa tiukat säännöt työpaikan ulkopuoliselle toiminnalle.)

6:36 ip.  
Blogger Ninni said...

Kiitos teille kaikille ihanille ihmisille kannustuksestanne! Kommenteillanne on minulle suuri merkitys ja ne lämmittävät sydäntäni. Kiitos myös kaikille, jotka ovat rohkaisseet ja myötäeläneet sähköpostin välityksellä!

8:08 ip.  

Lähetä kommentti

<< Home