sunnuntain Keski-Uusimaassa

Lainaan tähän jutun, joka oli sunnuntain keskarissa. Olin kuvitellut, että siitä tulee jokin ihan pieni artikkeli, mutta sehän oli melkein koko sivun juttu ja mun pärstäkin oli siinä isona+ pieni kuva Kesä-Mimmi-hatusta.

VUOSI SITTEN NINNI TARTTUI PUIKKOIHIN

Mummon kuoleman jälkeen järvenpääläinen Nina Saine tarttui intohimoisten kutojien verkkoon

Järvenpää(K-U)
Riitta Suomalainen

Ennen viime kesää järvenpääläinen Nina Saine oli kutonut vain pakolliset tilpehöörit joskus takavuosina koulussa. Sitten kuoli mummo, ja Nina tarttui puikkoihin. Viimeisen vuoden ajan Ninni on neulonut enemmän kuin moni ikinä. Puikkojen kilinän myötä on valmistunut läjäpäin villaisia ja puuvillaisia puseroita, takkeja, liivejä, myssyjä, lapasia, sukkia... Siis ylipäätään melkein kaikkea mitä puikoilla voi tehdä. Samalla hänelle aukesi kokonaan uusi maailma.

Ninni uskoo, että aluksi neulominen oli silkkaa surutyötä, mutta sitten hän törmäsi käytännön pakkoon kun samana kesänä syntynyt tytär tarvitsi kesähatun. Jonkun oli kudottava se, eikä se joku ollut enää mummo.
-Ostin pinkin väristä puuvillalankaa ja aloin neuloa. Mitään ohjetta ei ollut, mutta kyllä siitä hattu tuli. Yksinkertainen, mutta käyttökelpoinen, Ninni vakuuttaa.

Ninni neuloo joka päivä

Kutominen oli kumman rentouttavaa ja Ninni osti lisää lankoja.
-Opettelin vaativampia tekniikoita: pitsineuleita, palmikoita ja myös neuleiden suunnittelua. Valmiiden ohjeiden mukaan en neulo koskaan. Jos en ole tyytyväinen työhön, puran ja aloitan uudestaan.
Puikkoihin Ninni tarttuu päivittäin, Kutomisesta tuli nopeasti osa elämää vähän niinkuin hampaiden pesusta.
-Joskus neulon muutaman silmukan, joskus kolmekymmentä senttiä villapuseroa. Riippuu käytettävissä olevasta ajasta ja mielialasta.
Kun Ninni neuloo itselleen, värit ovat lämpimän syksyisiä.
-Tosin läheskään kaikki työt eivät jää omaan käyttöön, vaan niitä menee myös sukulaisille ja tuttaville. Osa on lahjoja, osa tilaustöitä, mutta kaikki ovat taatusti uniikkeja. Kahta samanlaista en tee.

Moderni neuloja löytyy netistä

Silloin kun Ninni ei kudo, hän rupattelee intohimoisten neulojien kanssa netissä.
-Nettipäiväkirjoja on syntynyt kuin sieniä sateella. Viime marraskuussa niitä oli alle kaksikymmentä, nyt kuutisenkymmentä.
Keskustelujen pääaihe on tietysti kutominen ja kaikki sen sivujuonteet, mutta lisäksi jutustellaan muun muassa harrastuksista, lemmikkieläimistä ja lapsista.
-Niistä lemmikeistä... Jokaisessa nettipäiväkirjassa taitaa olla vähintäänkin yksi kissa, Ninni naureskelee.
Aika ajoin sivuille ilmestyy jokin neulomiseen liittyvä projekti. Jokin aika sitten lukuistat neulojat osallistuivat lankadieettiin.
-Lankadieetin ideana oli kutoa yhden kuukauden aikana mahdollisimman paljon mitä tahansa niistä langoista, joita kaappeihin oli kutomisharrastuksen aikana kertynyt. Neulojathan ovat tunnetusti kovia hamstraamaan ja kaikilla on kaapit pullollaan lankoja. Neulojan mielestä lankaa ei ole koskaan liikaa... Niitä on oltava varastossa, sillä kuka tietää, milloin inspiraatio iskee, Ninni hymyilee. Kisa pidettiin ja voittajakin löytyi. Arvatkaapa mitä hän sai palkinnoksi? Aivan oikein. Tietenkin lankoja.

Neulominen toimii terapiana

Ninnin mielestä neulominen on tuonut hänelle lisää itseluottamusta ja toiminut terapiana. Kun hän viime vuonna sairastui synnytyksen jälkeiseen masennukseen, neulomisesta on ollut uskomattoman paljon apua.
-On tutkittu juttu, että neulominen rauhoittaa ja tasaa aivotoimintaa, Ninni huomauttaa.
Entä mitä Ninni tällä hetkellä neuloo?
-Pojalle slipoveria, hän sanoo ja nostaa näkyville puoleen väliin edenneen ruskan värisen villaneuleen.

(samalla sivulla eri artikkeli:)

KIP-päivä
Jannella leviää neulomisen ilosanoma
Järvenpää(K-U)
Riitta Suomalainen

Kukaan ei tiedä tarkalleen, kuinka moni paikkakunta Suomessa osallistuu kansainväliseen julkineulontapäivään, eli Knit In Public-päivään (KIP), mutta Järvenpää osallistuu siihen ainakin. Päivän tavoitteena on kiskaista mahdollisimman moni neulontaharrastaja ulos lankakaapista.
Neulojat kokoontuvat kävelykatu Jannelle puolen päivän aikaan levittämään neulomisen ilosanomaa kolmen tunnin ajaksi. Jokainen voi neuloa mitä haluaa, kunhan vain puikot heiluvat.
Päivää ei peruta, vaikka taivaalta tulisi vettäkin. Silloin vain siirrytään sisälle kahviloihin neulomaan.